Villiyrttejä: paistetut horsman versot




Ennen muinoin ruokaa haettiin luonnosta silloin, kun mitään muuta syötävää ei ollut. Nykyään taas villiyrtit ovat mitä trendikkäintä herkkua ja niistä loihditaan kaikenlaisia gourmet-aterioita. Niin ne ajat vain muuttuvat!

Itsekin olen tällaisena luontoihmisenä ja himokeräilijänä hieman innostunut villiyrteistä. Aikaisemmin olen lähinnä keräillyt marjoja ja sieniä, sekä maistellut ihan muutamia luonnon kasveja. Tänä vuonna ajattelin paneutua villiyrtteihin hieman paremmin ja kokeilla niiden käyttöä ruoanlaitossa.

Villiyrttien kanssa pitää tietenkin olla varovainen: täytyy varmasti tietää mitä kerää ja millaisilta alueilta, ja ajattelinkin pitäytyä suhteellisen turvallisissa ja itselle tutuissa lajeissa. Lisäksi tulee muistaa, että vaikka monissa villiyrteissä on hurjasti vitamiineja ja vaikka mitä muuta hyvää, saattaa niissä olla myös joitain terveydelle haitallisia aineita. Evira suositteleekin aika monen luonnon kasvin kohdalla kohtuullista käyttöä.

Aloitin villiruokakauteni maitohorsman versoilla. Horsmaa kannattaa kerätä juuri nyt, kun löytyy vielä pieniä punertavia varsia, joissa lehdet ovat vasta nupulla horsman päässä. Myöhemmin lehtien kunnolla puhjetessa maku muuttuu kitkerämmäksi.

Versot maistuvat ihan sellaisinaankin hyviltä, ja ne sopivat hyvin salaatin joukkoon. Nuorten versojen maku on raakana yllättävän mieto ja melko lehtisalaattimainen. Versoja voi myös käyttää parsan tavoin eli keittää, höyryttää tai paistaa, ja tarjota vaikka jonkin herkkukastikkeen tai maustevoin kanssa.

Horsman versot ovat myös silmänruokaa.

Kävin siskoni kanssa keräämässä horsmia Purnun laskettelurinteen huipulta, joka on sopivan kaukana autoteistä ja jossa horsmia aina kasvaa sankoin joukoin. Ja ihan mukavathan ne näköalatkin olivat ;)
















Valmistin horsmat aika simppelin kaavan mukaan, paistoin pannulla voissa ja laitoin sekaan hieman siemeniä ja mausteita. Ja hyviä tuli. Sitruuna sopii hyvin parsan pariksi, mutta itse suosittelisin käyttämään sitä aika maltillisesti tai ei ollenkaan horsmien kanssa, sillä paistetuissa horsmissa on jo itsessään hieman kirpeyttä.

Paistetut horsman versot

Tarvitset:
  • horsman versoja (10-20 cm korkeita)
  • voita paistamiseen
  • (aromi)suolaa
  • pippuria
  • vähän hunajaa
  • auringonkukan-tai pinjansiemeniä
Valmistusohje:
  • Kerää horsman versot puhtaalta paikalta. Mitä pienemmät versot, sitä makeampia ne ovat.
  • Huuhtele versot. Erityisesti lehtitupsuissa saattaa olla ötököitä, joten katso ne tarkkaan jos ajatus pienestä proteiinilisästä ei houkuta ;)
  • Leikkaa ainakin valkea osa varren tyvestä pois, sillä se voi olla sitkeä.
  • Kuumenna voi pannulla ja lisää horsmat. Paista keskilämmöllä käännellen, kunnes ne alkavat ruskistua. Varo kärventämästä lehtitupsuja. Lisää pannulle loppuvaiheessa siemenet paahtumaan.
  • Mausta suolalla, pippurilla ja hunajalla. Sekoita ja ota pannu pois levyltä.
  • Syö heti.

Villiyrtit

Kun versot heittää suoraan raakoina pannulle, tulee lopputuloksesta kaunis ja horsma säilyttää hyvin rakenteensa ja makunsa. Kokeilin myös keittää versoja ensin pari minuuttia ja paistaa sen jälkeen, jolloin niiden ulkonäkö kärsi ja maku muistutti hieman paistettua sientä. Tosin ehkä sienimäinen maku johtui osittain voissa paistamisesta ja aromisuolasta, jota käytän paljon sienten kanssa? Tuolloin en myöskään laittanut pannulle hunajaa. Hyviä olivat tosin nekin, varsinkin tällaisen sieni-ihmisen mielestä. Mutta ehkä kuitenkin on parempi syödä sienet sieninä ja kasvit kasveina.

Esikeitettyjä ja sitten paistettuja versoja


Kommentit

  1. Tuoreet maitohorsman versot ovat kyllä tosi hyviä, mutta jostain syystä tykkään myös ihan isoksi kasvaneista lehdistä, ihan sellaisenaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin hyödyntää lehtiä myöhemminkin kesällä salaateissa, jos kerran pysyvät hyvinä vähän isompinakin!

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Suomen luonnosta löytyy vaikka mitä herkkuja. Toivottavasti tämän kesän myötä opin paremmin hyödyntämään niitä.

      Poista
  3. Viime keväänä kokeilin marinoida horsmanversoja. Jonkun verran niitä söin, mutta en hirveästi tykästynyt. Täytyypä kokeilla paistamista voissa.
    Takavuosina tein usein eri kasvien lehdistä mehua mm. vadelman lehdistä, lillukan lehdistä, apilan kukista ja voikukan kukista. Perhe tykkäs.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, pitääkin kokeilla villikukka-ja lehtimehua!

      Poista
  4. Aromisuolaa ? Sehän on ihan kamala aine…Tarkoitatko itse tekemääsi maustesuolaa?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti