Taskut täynnä

Pari viikkoa sitten jaoin  sienestäjän pitsan reseptin , ja tämä pitsa jatkaa sen kanssa hyvin samalla linjalla. Nyt pitsasta tuli tosin entistäkin suomalaisempi, kun metsäsienet ja Koskenlaskija saivat seurakseen vielä kylmäsavuporoa ja rukiisen pitsapohjan. Tämä Suomi 100-resepti on siis nimeltään Pohjolan pitsa! Valitsin sieniksi vahvoja ja herkullisia mustatorvisieniä, jotka sopivat myös väriltään hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan ja Pohjolan pimeyteen. Mutta jos ei torvisieniä ole käytettävissä niin muutkin sienet kelpaavat kyllä. Kunnolla rukiilta maistuvan ja kuitupitoisen pohjan saa kun laittaa ruis-ja vehnäjauhoja molempia yhtä paljon. Miedomman makuiseen pohjaan taas kannattaa laittaa vehnäjauhoja 2 osaa ja ruisjauhoja 1 osa. Aiemmat Suomi 100-reseptit voit käydä katsomassa  täältä . Pohjolan pitsa Ainesosat: Pitsapohja (pellillinen tai pari pienempää pyöreää pitsaa) 1  1/2 dl vettä 15g hiivaa (1/3 pkt) 1/2 tl suolaa 2 rkl öljyä 3 ...

Tässäpä hyvä resepti kaikille sienestäjille ja muillekin sienten ystäville. Pääosassa pitsassa ovat nimittäin maukkaat tatit, vahverot tai muut metsäsienet, ja tomaattikastikkeen sijasta pohjalle levitetäänkin Koskenlaskijaa. Vähän vielä sipulia, pinjansiemeniä ja tuoretta persiljaa, ja saadaan aikaan oikea sienestäjän herkkupitsa!  Tämä resepti kuuluu Suomi 100 -herkkujen listalleni, aiemmat reseptit voit kurkata täältä . Minun pitsojeni täytteiksi tuli tällä kertaa kantarelleja ja herkkutatteja. Metsäsienipitsa Ainesosat: Pitsapohja (pellillinen) 1  1/2 dl vettä 15g hiivaa (1/3 pkt) 1/2 tl suolaa 2 rkl öljyä n. 3 dl durumvehnäjauhoa Täyte metsäsieniä, kuten tatteja, kantarelleja ja/tai suppilovahveroita  sipulia Koskenlaskija ruokaa eli sitä levittyvää koskenlaskijaa (tai smetanaa / crème fraîchea) pinjansiemeniä pitsamaustetta juustoraastetta (+murustettua Koskenlaskijaa) tuoretta persiljaa Valmistusohje Liuota hiiva...

Kiuasnyytit ovat yksiä suosikkimökkiherkuistani. Ne täytetään sillä mitä kaapista ja lähimetsistä löytyy, paistetaan (puulämmitteisellä) kiukaalla ja nautitaan saunomisen ja järvessä pulahtamisen jälkeen. Niissä maistuu siis todellinen mökki-illan tunnelma :) Ja nyyteistähän voi jokainen ruokailija kätevästi tehdä sellaisen kuin haluaa, kunhan taittelee niiden "hatut" niin että jokainen tunnistaa omansa (esim. jos joku on kasvissyöjä tai ei pidä sienistä/aurajuustosta). Eikä näistä paljoa tiskiäkään tule, joten siinäkin suhteessa sopivat hyvin mökkiolosuhteisiin! Kiuasnyytit "Mitä kaapista ja lähimetsistä löytyy", eli esim. makkaraa (nakkia, lihapullia...) kantarelleja tai muita sieniä sipulia paprikaa pakastekasviksia (kukkakaali-porkkana-parsakaali) juustoa (Aura, Koskenlaskija, Emmental...) ketsuppia, sinappia, chilikastiketta, salsaa... Leikkaa leivinpaperista ja alumiinifoliosta neliöt ja laita ne päällekkäin, folio alle. P...

Seuraavana villiruokalistallani olivat kuusenkerkät. Nämä kuusen vuosikasvaimet ovat mukavan makeita ja maistuvat ihanasti havumetsältä. Perimätiedon mukaan niillä on vaikka mitä terveysvaikutuksia, ja kuusenkerkistä onkin tehty muun muassa yskänlääkettä. Tiedä häntä, auttavatko kerkät oikeasti yskään, mutta ainakin niissä on runsaasti hivenaineita, antioksidantteja sekä A-ja C-vitamiineja. Kuusenkerkkiä voi kerätä niin kauan kuin ne ovat pehmeitä ja vaaleanvihreitä, yleensä noin juhannukseen saakka, mutta tänä vuonna varmasti reilusti pidempään. Eri kuusten välillä on myös hurjia eroja kerkkien kasvussa valon määrästä riippuen. Kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, eli muistathan kysyä maanomistajan luvan ennen kuin lähdet metsään kori kourassa! Keräämisessä kannattaa myös käyttää maalaisjärkeä: jätä pienet kuuset ja latvat rauhaan, äläkä kerää turhan paljon kerkkiä yhdestä kuusesta. Näin et tule häirinneeksi kuusen kasvua. Kuusenkerkistä te...

Ennen muinoin ruokaa haettiin luonnosta silloin, kun mitään muuta syötävää ei ollut. Nykyään taas villiyrtit ovat mitä trendikkäintä herkkua ja niistä loihditaan kaikenlaisia gourmet-aterioita. Niin ne ajat vain muuttuvat! Itsekin olen tällaisena luontoihmisenä ja himokeräilijänä hieman innostunut villiyrteistä. Aikaisemmin olen lähinnä keräillyt marjoja ja sieniä, sekä maistellut ihan muutamia luonnon kasveja. Tänä vuonna ajattelin paneutua villiyrtteihin hieman paremmin ja kokeilla niiden käyttöä ruoanlaitossa. Villiyrttien kanssa pitää tietenkin olla varovainen: täytyy varmasti tietää mitä kerää ja millaisilta alueilta, ja ajattelinkin pitäytyä suhteellisen turvallisissa ja itselle tutuissa lajeissa. Lisäksi tulee muistaa, että vaikka monissa villiyrteissä on hurjasti vitamiineja ja vaikka mitä muuta hyvää, saattaa niissä olla myös joitain terveydelle haitallisia aineita. Evira suositteleekin aika monen luonnon kasvin kohdalla kohtuullista käyttöä. Aloitin villi...