Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2020.

Raakkujoella

Kuva
  Rakkauteni raakkuihin syttyi muutama vuosi sitten, luettuani niistä ensimmäisen kerran. Raakut eli jokihelmisimpukat viettävät toukkavaiheensa taimenten matkassa, reissaavat ja näkevät maailmaa. Sitten joku päivä ne päättävät, että ovat nähneet tarpeeksi, hyppäävät pois kalan kyydistä ja kaivautuvat joen pohjahiekkaan. Siinä ne sitten istuvat jopa 200 vuotta, paikoillaan, mutta katsellen miten virta liikkuu ja muuttuu ympärillä, kuljettaen alati uusia vesiä niiden ohi. Jokin tuossa raakkujen sielunmaisemassa vain säväyttää tällaista hidasta hämäläistä, joka myöskin oli nuorena toukkana himomatkaaja, mutta joka sittemmin on kaivautunut pohjahiekkaan kotimaassa ja oppinut arvostamaan sen muutttuvaa kauneutta. Olenpa joskus leikkimielisesti sanonutkin, että jos pitäisi jokin sielueläin valita, niin raakku voisi olla ihan hyvä vaihtoehto. Kiehtovaa raakuissa on myös niiden surullinen tarina. Ne ovat Suomen simpukoista ainoita, jotka pystyvät tuottamaan helmiä. Löytääkseen yhden helmen on