Oma soidin kullan kallis
Varmaan jokainen metsokuvaaja siitä haaveilee: että löytäisi sellaisen vanhojen hyvien aikojen soitimen. Soitimen, jossa koppelot pyörisivät suurena laumana mahtikukon ympärillä, ja metsä raikaisi siipien kahinasta kun johtava ukkometso ajaisi kilpailijoitaan pois. Sellaisen löytäminen oli minullakin haaveissa. Olin toki tyytyväinen viime keväänä löytämääni metsopaikkaan. Sekin oli hieno ja suuri etelän soitimiin verrattuna, ja kaiken lisäksi se oli kätevästi tässä ihan lähellä kotia. Viime vuonna tuo soidin vain jäi vielä hieman mysteeriksi. Pääsin kunnolla jyvälle sen toiminnasta vähän liian myöhään, viimeisen telttayöni jälkeen. Lähtiessäni siirsin riistakameran jälkien perusteella lupaavalta vaikuttavaan paikkaan, ja siinähän se soidinkeskus sitten olikin. Riistakameran videoissa näkyi enimmillään viisi koppeloa. Tänä keväänä palasin odottavin mielin metsometsään. Nyt ei tarvitsisi aloittaa nollasta, vaan soidin olisi jo vähän tutumpi, tietäisin paremmin mihin kohtaan telttani la