Vesuvius ja Herculaneumin luurangot

Kaikki tuntevat Pompeijin traagisen tarinan, mutta harvempi on kuullut Herculaneumista, joka sekin hautautui laavan alle samaisessa Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Monien muiden turistien tavoin mekin olimme aluksi menossa käymään vain Pompeijissa, mutta lueskeltuamme enemmän Herculaneumista muutimme mielemme. Onneksi! Olisi nimittäin ollut suuri virhe jättää tämä pieni mutta mukava ja vaikuttava paikka näkemättä.

Herculaneum ja Vesuvius. Herculaneumin moderni kaupunki alkaa aivan kaivausten reunoilta, jolloin korkeuseron kaupunkien välillä näkee hyvin. Herculaneum on nimittäin kaivettu esiin 16 metriä paksun kivettyneen laava-ja mutakerroksen alta. 

Miksi kannattaa käydä Herculaneumissa:

Listasin tähän viisi hyvää syytä, miksi kannattaa ehdottomasti käydä Pompeijin lisäksi myös Herculaneumissa. Pompeijin korvaajana en tietenkään silti suosittele tätä paikkaa, sillä no, Pompeiji on aina Pompeiji ja sinne mahtuu kaikkea suurta ja hienoa mitä ei pikkuruisesta Herculaneumista löydy. Mutta hyvä lisä tämä kaupunki on aikamatkalle muinaisen Rooman maailmaan.

1. Herculaneum on vähemmän tunnettu kuin Pompeiji

Herculaneumin vähäinen suosio on myös yksi sen suurimmista eduista. Siinä missä Pompeiji suorastaan tulvii turisteja, saa Herculaneumin kohtalaisen hiljaisilla kaduilla kävellä ihan rauhassa, etenkin jos on liikkeellä heti aamusta.

Herculaneumissa turistit eivät myöskään taida kovin hanakasti tuhota kaupunkia. Pompeijissa ihmisillä on nimittäin suuri hinku raaputtaa pieniä palasia esimerkiksi mosaiikeista matkamuistoiksi, minkä vuoksi siellä tarvitaan vartijat, lasit ja kunnon portit suojaamaan muinaisia taloja ja niiden aarteita. Vartijoita ei  kuitenkaan ilmeisesti riitä kaikkiin taloihin, jolloin osa niistä on suljettuna ja näkymättömissä porttien takana. Herculaneumissa taas heikot mosaiikit ja suljetut talot oli eristetty vain köysiaidalla, jolloin niitä pystyi kuitenkin katselemaan ja kuvaamaan hyvin aidan yli. Mitään nähtävyyksiä ei myöskään tarvinnut tiirailla likaisen ja sumean lasin läpi.

Naisten kylpylä

Triton - lattiamosaiikki

2. Herculaneum on pieni ja kompakti

Herculanum oli jo aikoinaan Pompeijia pienempi kaupunki, ja nykypäivänä siitä on kaivettu esiin vain alle viidesosa. Herculaneumissa on siis mukava kierrellä: sinne ei eksy ja koko kaupungin ehtii helposti nähdä yhdellä vierailulla. Pompeiji taas on aivan valtava ja sokkeloinen, ja sen perusteelliseen tutkimiseen tarvittaisiin useampi päivä.

3. Vierailemalla ensin Herculaneumissa säästää aikaa Pompeijissa

Herculaneumista kannattaa ostaa yhteislippu näihin molempiin muinaisiin kaupunkeihin. Rahaa siinä ei hirveästi säästä, mutta aikaa sitäkin enemmän kun voi skipata Pompeijissa hurjat lippujonot!

Ja kun Herculaneumissa tutustuu rauhassa perusrakennuksiin kuten esimerkiksi pubeihin/pikaruokapaikkoihin, ei niihin tarvitse käyttää niin paljoa aikaa Pompeijissa, jossa on muutenkin hirveästi nähtävää.

Roomalaisessa pubissa. Ruukuista tarjoiltiin ruokia ja juomia lounasaikaan.

4. Herculaneum on monilta osin paremmin säilynyt kuin Pompeiji

Herculaneum hautautui laavan ja mudan sekoitukseen, joka jähmettyi kovaksi kiveksi ja säilöi useita rakennuksia paremmin kuin Pompeijissa. Herculaneumista on löydetty jopa puisia huonekaluja ja veneitä, jotka tosin monien muiden esineiden ohella on kiikutettu museoon tai arkeologien tutkittaviksi.

Hercules, Juno ja Minerva. Myytin mukaan Hercules perusti Herculaneumin, mistä kapungin nimikin on peräisin.

5. Herculaneumin luurangot

Sitten loppuhuipennukseen eli Herculaneumin luurankoihin. Kaupunkia kaivettaessa luultiin aluksi, että sen asukkaat olisivat ehtineet pakoon kun ruumiita ei juuri näkynyt. Mutta sitten arkeologit löysivät venevajat ja sieltä 300 luurankoa. Osa asukkaista oli siis ehtinyt vain satamaan asti, tai kenties he hakivat turhaan suojaa venevajoista. Myös rannalta Herculaneumin lähistöltä löytyi ruumiita sekä yksi vene luurankoja kyydissään. Kaupungissa oli kylläkin noin 4000 asukasta, joten ilmeisesti suurin osa heistä ehti tai tajusi lähteä pakoon tarpeeksi ajoissa.

Herculaneumin saavuttanut pyroklastinen pilvi oli niin kuuma, ettei uhreista jäänyt jäljelle kuin luurangot. Sen vuoksi niistä ei ole voitu tehdä samanlaisia kipsivaloksia kuin pompeijilaisista, joiden pehmytkudokset jättivät laavaan ihmisenmuotoisen aukon.

Satama

Yksi venevarastoista

Jotkin luurangoista olivat sylikkäin, toiset taas käpertyneinä sikiöasentoon. Osa näytti siltä kuin olisi jähmettynyt kesken huudon. Myöhemmin luin myös pikkuisesta lapsesta, joka rutisti koiraa sylissään. Harmi ettei se sattunut minun silmiini.

Sylikkäin

Lapsen luuranko kainalossa ja toinen vierellä.

"Huuto"

Luurangot olivat tosin vain jäljennöksiä, kuten moni muukin Herculaneumin ja Pompeijin esineistä. Alkuperäisiä luurankoja ei kuulemma ole nähtävillä edes missään museossa, vaan ne on laitettu hyvään talteen arkeologien tutkittaviksi.

Jäljennökset oli kuitenkin tehty todella hyvin, ja hirvittävä tunnelma välittyi niistäkin.

Herculaneumin luurangot olivat mielestäni vieläkin vaikuttavampia ja karmivampia kuin Pompeijin uhrien valokset. Ne (tai no, jäljennökset) olivat kaikki juuri siinä mihin olivat kuolleetkin, eivätkä lasikaapissa, ja kauhun pystyi vieläkin aistimaan ilmasta ja noilta luisilta kasvoilta. Näky todella sai kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää, ja mielikuvitus matkasi väistämättä tuohon tuhoisaan vuoteen 79. Viimeistään nämä luurangot tekivät Herculaneumista ikimuistoisen paikan.

Vesuvius

Vesuvius Sorrentosta katsottuna.

Kävimme myös vierailemassa itse Vesuviuksella, joka sai aikaan kaiken tämän tuhon. Tulivuorelle pääsee melkein huipulle asti bussilla ja vain viimeinen kilometri pitää kiivetä itse polkua pitkin. Kraatteri oli niin suuri ettei sen reunalta saanut siitä oikein hyvää käsitystä, mutta maisemat Napolinlahdelle olivat upeat. Harmi ettemme istuneet tulomatkalla lentokoneessa ikkunapaikalla, sillä silloin olisi saattanut nähdä kraatterin ylhäältä päin.

Vesuvius purkautui viimeksi 1944, mutta vuoden 79 jälkeen se ei ole enää purkautunut yhtä tuhoisasti. Maan alla Vesuviuksen lähistöllä tosin piileskelee myös toinen hirmuinen jättiläinen, Campi Flegrei, joka saattaa olla nyt hiljalleen heräilemässä. Se kuuluu yksiin maailman vaarallisimmista tulivuorista, ja sen räjähdyksellä voisi olla jopa vaikutuksia ilmastoon. Meidän matkallamme nämä tuliset jätit näyttivät kuitenkin päällisin puolin hyvin rauhallisilta.

Vesuviuksen valtava kraatteri

Polku kraatterin reunalla.

Huipulla

Käytännön vinkkejä

Herculaneum

• Herculaneumiin pääsee Sorrentosta ja Napolista Circumvesuviana - junalla (pysäkki Hercolano Scavi), meno-paluu taisi olla n.8€. Juna-aikataulut voit käydä katsomassa täältä. Poistuessasi asemalta etsi pieni liikenneympyrä ja jatka siitä suoraan puolisen kilometriä, kunnes pääset Herculaneumin portille.
• Käy Herculaneumissa ennen Pompeijia ja osta 5 sites-yhteislippu Herculaneumiin, Pompeijiin ym. alueen kaivauksiin, jolloin sinun ei tarvitse jonottaa Pompeijissa! Herculaneumin lippu maksaa 11/5,50€, yhteislippu 20/10€ (18-24-vuotiaat EU-kansalaiset saavat alennetun hinnan, alle 18v. ilmaiseksi)
• Varaudu Herculaneumissa kuumuuteen, ota ainakin vesipullo ja vaikka hattukin mukaan.

Vesuvius

• Vesuviukselle pääsee bussilla niin Pompeijista kuin Herculaneumistakin. Me menimme Vesuviukselle Herculaneumin vierailun jälkeen, mikä olikin ihan hyvä ratkaisu sillä Pompeijin reissu oli hieman rankempi eikä silloin olisi ollut yhtä mukavaa lähteä päivän päätteeksi vielä kiipeämään tulivuoren huipulle. Vesuvio express -bussi kulkee Hercolano Scavin aseman edestä 40 minuutin välein klo 9.30 alkaen, tosin aikataulut eivät taida olla ihan kiveen hakattuja. Liput ostetaan aseman vierestä yhtiön toimistosta ja maksavat 20€ (sisältää sisäänpääsyn Vesuviukselle). Bussilla pääsee Vesuviuksen parkkipaikalle, ja kuljettaja antaa n.90-110 minuuttia aikaa vierailla vuorella ennen kuin tulee hakemaan takaisin. Parkkipaikalta huipulle on matkaa kilometri, tai ehkä vähän alle, ja yleisesti sanotaan että kiipeämiseen menee 30-45 minuuttia. Me tosin kävelimme huipulle 20 minuutissa, ja omasta mielestämme menimme ihan maltillista vauhtia.
• Vesuviuksella on tuulen ansiosta hieman viileämpää kuin alhaalla. Me menimme vuorelle 30-asteisena hellepäivänä, jolloin ylhäälläkin tarkeni hyvin shortseissa ja topissa. Viileämpinä päivinä kannattaa kuitenkin varmaan ottaa takki mukaan.
• Laita hyvät ja umpinaiset kävelykengät, sillä sandaaleihin menee varmasti hirmuisesti kiviä ja hiekkaa sisälle.

.

.