Perhonen kuin pala yötaivasta


Haapaperhonen on sellainen hieman erilainen perhonen. Siiviltään se on synkkä ja mustanpuhuva, eikä se kukistakaan juuri välitä. Sille ovat enempi mieleen raadot, hikiset sukat ja muut ällöttävät asiat, joita ei ihan heti kuvittelisi kauniin perhosen herkuiksi. 


Haapaperhoset rakastavat mm. hikisiä lenkkareita...


Haapaperhosia näkee usein imemässä kosteutta tien pinnasta.

.
Ehkä juuri erilaisuutensa vuoksi haapaperhoset ovatkin mielestäni niin kiehtovia. Niiden kauneus on vähän särmikkäämpää kuin muiden päiväperhosten, jotka on tehty pelkästä hempeydestä, kukkasista ja väriloistosta. 



Naaraat ovat kookkaampia, ja niillä on leveämpi valkea vyö.

Kiehtovaa haapaperhosessa on myös se, että sillä on ikään kuin kaksi puolta: selkä on tehty tummasta sametista ja on synkkä kuin öinen taivas, mutta siiven alapinnalla hehkuvat auringonlaskun värit kuin tropiikin perhosilla konsanaan. Se on siis samaan aikaan sekä synkkä että hohdokas perhonen.
 
Yö ja iltarusko samojen siipien eri puolilla.

Eikä se tumma selkäkään pelkkää pimeyttä ole. Perhosen ruskeanmusta viitta on kirjailtu pienillä oransseilla ja valkoisilla täplillä, ja oikeassa valossa tummassa sametissa voi nähdä häivähdyksen sinistä, vihreää tai violettia. 

Ja kun aurinko ja varjo oikein leikkivät siivillä, alkavat pienet valkeat täplät loistaa kuin tähdet tummuvalla taivaalla. Melkein kuin olisi palanen yötaivasta pudonnut keskelle kesän valoa, lentelemään meidän iloksemme.

Haapaperhosen siipien loistoa kauneimmillaan.








Siivissään öinen taivas ja tähtien vyö ☆☆☆

Kommentit

  1. Kaunis perhonen. Mäkin yritin eilen kuvata perhosia, mutta kun eivät suostu olemaan paikoillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika usein ovat juu turhan vikkeliä eivätkä pysähdy turhan pitkään poseeraamaan, tai lähtevät karkuun jos yrittää liian lähelle. Nämä kuvat ovat suurin osa yhdestä haapaperhosesta, joka pyöri pitkään edessäni tiellä ja oli hyvin mukava kuvattava.

      Poista
  2. Aika nättejä kuvia taas! <3 Olen nähnyt haapaperhosia melko vähän, mutta se onkin enimmäkseen itäinen laji ja täällä Varsinais-Suomessa aika harvinainen näky. Muistan kyllä muutaman satunnaisen kohtaamisen jostain vuosien takaa. :) Olisin kyllä suonut haapaperhosen taikka sitten sen toisen mukavan synkän värisen vaihtoehdon, suruvaipan, päätyvän Suomen kansallisperhoseksi. :D

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin aika paikoittainen laji taitaa olla, mökkimaisemissa niitä onneksi melko paljon pyörii joten näkee kyllä joka kesä.

      Oon muuten ihan samaa mieltä sun kanssas, että tämmöinen synkkä mutta kaunis perhonen, jolla on myös vähän valonpilkahduksia/valoreuna siivissään, olisi ollut sopivampi ja komeampi kansallisperhoseksi. Ymmärrän kyllä ne paatsamasinisiivenkin perusteet: yleinen, vaatimaton kuten suomalaisetkin ja ennen kaikkea sininen, mutta eipä niitä katsellessa ole nyt hirveästi ihastellut että vau tuossa se kansallisperhosemme lentelee. Sinisiipilajejakin on niin paljon ja ihan samannäköisiä, että ei ole mielestäni kovin erityinen perhonen vaikka ihan sievä onkin.

      Poista
    2. Nimenomaan näin tuumin minäkin. :D

      Poista
  3. Voi miten upeita kuvia olet saanut otettua♥ taitava saa olla että noin hienoja tulee! On kyllä kaunis perhonen vaikka ei väreillä koreilekkaan:) Kaunista alkanutta viikkoa sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon <3 Lämmintä ja mukavaa alkanutta viikkoa! :)

      Poista
  4. Upeita kuvia kauniista perhosesta! :)

    VastaaPoista
  5. Enpä tiennyt tuosta, että tykkää hikisistä jutuista...pitää kai sitten laittaa miehen lenkkarit kaulaan roikkumaan ensi kuvausreissulla! :) Ehkä pari kertaa tuon nähnyt, vaan ei meillä oo oikein tänä kesänä perhosia, paitsi tesmaperhosia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mitä hikisemmät sitä paremmat varmaankin ;) kuvausreissulla en tainnut olla tarpeeksi hikinen, kun ei perhonen kiinnostunut musta ollenkaan, mutta kerran juoksulenkillä sain haapaperhosen kiipeilemään kenkiä ja jalkoja pitkin. :D

      Poista
  6. Löysin tänne kun etsin ideoita omaan blogiini. Tulin ja jäin. Lämpimästi tervetuloa vastavierailulle! Terkuin Katja 🌸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, tervetuloa! :) Kävin myös katsastamassa blogisi, niin kauniin nukkekodin olet näperrellyt! Jään myös seurailemaan, kun oli niin ihastuttavia askarteluja <3

      Poista
  7. Hienoja kuvia haapaperhosesta!
    Minusta perhosia on viime aikoina näkynyt tosi vähän. Meidän pihalla niitä onkin yleensä eniten elokuun lopulla, jolloin purppurapunalatvat kukkivat.

    Kävin lukemassa hienot postauksesi Italian reissulta. Kiersimme samat paikat 90-luvun lopulla ja nyt pääsin postauksiesi kera ikäänkuin uusintamatkalle. Pompeiji, Vesuvius, Herculaneum, Gapri, Amalfin rannikko. Ihania ja mielenkiintoisia paikkoja kerrassaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tänä kesänä on tosiaan ollut aika vähän perhosia, ja nekin ovat olleet kylmän kesän vuoksi monet vähän myöhässä. Toivotaan että niitä on vielä tulossa lisää.

      Italian reissu oli kyllä mielenkiintoinen, niin paljon kaikkea kaunista ja ihmeellistä tuolla seudulla!

      Poista
  8. Haapa haisee pahalle, joten lenkkareissa on varmaan kotoinen tuoksu.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti