Nyt on taas se aika vuodesta, kun kaikki on vielä heleän vihreää ja nupulla. Kun kasvit nostavat uniset päänsä maasta ja hiljalleen oikaisevat lehtensä. On kevään ihanin, vaaleanvihreä hetki.
Olen viettänyt suuren osan tästä pitkästä viikonlopusta luonnossa kulkien, kuvaillen keväistä kauneutta ja yrittäen imeä itseeni tätä hetkeä. Liian nopeasti vihreä muuttuu tummaksi ja kielojen lehtiruusukkeet kiertyvät auki. Heleää kevättä kestää vain hetken.
 |
| Kielonlehtien ruusukkeita |
 |
| Jotenkin minulle tuli mieleen tanssija tästä kielosta. |
 |
| Saniaisetkin nostavat jo päitään maasta. |
|
|
| Vuorenkylässä ei valitettavasti kasva valkovuokkomeriä, joita aina ihastelen pääkaupunkiseudulla. Mutta kaunis on tämä ketunleipien mattokin. |
 |
| Mustikka kukkii jo. |
Myös puissa visertävät vihervarpuset ja tiellä päivää paistattelevat kangasperhoset sointuvat kauniisti kevään sävyihin.
 |
| Vihervarpunen |
 |
| Kangasperhonen |
Joskus sitä toivoo, että tätä keväistä heleyttä kestäisi pidempäänkin. Mutta toisaalta, ehkä juuri tuo hetkellisyys on osa kevään viehätystä. Vaaleanvihreästä hetkestä on nautittava täysin rinnoin silloin kun on sen aika.
|
| Liukuvärjätty metsä |
Onneksi kesässäkään ei ole mitään vikaa :-)
VastaaPoistaNiinpä :) Innolla jo odotan kaikkia kesän kukkia ja perhosiakin.
PoistaNyt on tavattoman kaunista;-)
VastaaPoistaJotenkin sitä joka vuosi aina yllättyy uudelleen kevään kauneudesta :)
Poista