Tekstit

Vesuvius ja Herculaneumin luurangot

Kuva
Kaikki tuntevat Pompeijin traagisen tarinan, mutta harvempi on kuullut Herculaneumista, joka sekin hautautui laavan alle samaisessa Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Monien muiden turistien tavoin mekin olimme aluksi menossa käymään vain Pompeijissa, mutta lueskeltuamme enemmän Herculaneumista muutimme mielemme. Onneksi! Olisi nimittäin ollut suuri virhe jättää tämä pieni mutta mukava ja vaikuttava paikka näkemättä. Herculaneum ja Vesuvius. Herculaneumin moderni kaupunki alkaa aivan kaivausten reunoilta, jolloin korkeuseron kaupunkien välillä näkee hyvin. Herculaneum on nimittäin kaivettu esiin 16 metriä paksun kivettyneen laava-ja mutakerroksen alta.  Miksi kannattaa käydä Herculaneumissa: Listasin tähän viisi hyvää syytä, miksi kannattaa ehdottomasti käydä Pompeijin lisäksi myös Herculaneumissa. Pompeijin korvaajana en tietenkään silti suosittele tätä paikkaa, sillä no, Pompeiji on aina Pompeiji ja sinne mahtuu kaikk...

Italian matka: viehättäviä merenrantakaupunkeja ja piilotettuja rantoja

Kuva
Viime viikkoon mahtui vaikka mitä: Vesuvius sekä sen tuhoamat Pompeiji ja Herculaneum, Amalfin rannikon pikkukaupunkeja, "salaisia" pikkurantoja, Caprin saari ja sininen luola sekä hurjasti sitruunoita. Paljon oli siis nähtävää Napolilahden alueella ja suosittelenkin sitä lämpimästi matkakohteeksi Italiaan suuntaaville! En taida saada kaikkea tapahtunutta mahtumaan yhteen postaukseen, joten kirjoitetaanpa aluksi niistä viehättävistä pikkukaupungeista ja piilotetuista rannoista. Laitan joitakin käytännön vinkkejä ihan kirjoituksen loppuun, jolloin kaikkien lukijoiden ei tarvitse lukea bussien hinnoista, matkustusajankohdista sun muusta tylsästä. Tukikohtanamme Italiassa toimi Sorrento, joka on sellainen peruskaunis italialainen pikkukaupunki. Sorrentosta on hyvät kulkuyhteydet lähialueen nähtävyyksiin ja kaupunkeihin, minkä vuoksi me (ja monet muutkin turistit) valitsimme sen matkakohteeksemme. Sorrento ja sen lähialueet ovat tunnettuja sitruunoistaan. S...

Snickers-jäätelökakku

Kuva
Täyteläinen ja maukas jätskikakku, jonka voit tehdä joko pitkän tai lyhyen kaavan mukaan. Hyvää tulee ihan kummin vain. Vaihtoehtoisesti voit tehdä tällä ohjeella myös Snickers-jäätelöä jätskirasiaan. Snickers-jäätelökakku (2 litran kakkuvuoallinen) Jäätelö a) pidempi versio 4 munaa 6 dl kuohukermaa 1,5 dl vaaleaa siirappia 0,5 dl kinuskikastiketta b) lyhyempi versio 2 litraa kinuski-/toffeejäätelöä (tai vanilja-, suklaa-, tai nougatjäätelöä, mutta kinuski on oma lempparini) Täyte n. 1-1,5 dl kinuskikastiketta hieman maapähkinävoita suolapähkinöitä Suklaakuorrute a) pidempi versio 200 g tummaa tai maitosuklaata 1-2 rkl (sulana) kookosöljyä b) lyhyempi versio valmista kovettuvaa suklaakastiketta Valmistusohje Jos teet jäätelön itse: Erottele munien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa sen jälkeen eri kulhossa keltuaiset ja siirappi pehmeäksi vaahdoksi (eli niin vaahtomaiseksi kuin...

Kuusenkerkkäpesto

Kuva
Seuraavana villiruokalistallani olivat kuusenkerkät. Nämä kuusen vuosikasvaimet ovat mukavan makeita ja maistuvat ihanasti havumetsältä. Perimätiedon mukaan niillä on vaikka mitä terveysvaikutuksia, ja kuusenkerkistä onkin tehty muun muassa yskänlääkettä. Tiedä häntä, auttavatko kerkät oikeasti yskään, mutta ainakin niissä on runsaasti hivenaineita, antioksidantteja sekä A-ja C-vitamiineja. Kuusenkerkkiä voi kerätä niin kauan kuin ne ovat pehmeitä ja vaaleanvihreitä, yleensä noin juhannukseen saakka, mutta tänä vuonna varmasti reilusti pidempään. Eri kuusten välillä on myös hurjia eroja kerkkien kasvussa valon määrästä riippuen. Kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, eli muistathan kysyä maanomistajan luvan ennen kuin lähdet metsään kori kourassa! Keräämisessä kannattaa myös käyttää maalaisjärkeä: jätä pienet kuuset ja latvat rauhaan, äläkä kerää turhan paljon kerkkiä yhdestä kuusesta. Näin et tule häirinneeksi kuusen kasvua. Kuusenkerkistä te...

Rosvolintu - isolepinkäinen

Kuva
Kun kasvoilla on rosvomaski ja latinankielinen nimikin tarkoittaa teurastajaa, tietää kyseessä olevan mielenkiintoinen lintu. Isolepinkäinen eli lapinharakka on rastaan kokoinen koukkunokka, joka saalistaa myyriä, liskoja ja pikkulintuja ravinnokseen. Aika peto varpuslinnuksi siis! Hurjan latinankielisen nimensä "teurastaja" (lanius) se on saanut tavastaan seivästää saaliitaan piikkeihin ja oksan tynkiin. Tieteellisen nimen toinen osa, excubitor taas tarkoittaa vartijaa. Isolepinkäiset nimittäin istuskelevat usein korkealla puun latvassa saalista tähyillen. Juontuisikohan linnun suomalainenkin nimi lepinkäinen verta tarkoittavasta leppä-sanasta? Tähystäjä Itse tutustuin näihin rosvolin tuihin vasta tänä vuonna, kun löysin niitä eräältä läheiseltä hakkuuaukolta. En tiedä, ovatko isolepinkäiset vasta nyt asettuneet sinne, vai enkö vain ole aikaisemmin sattunut huomaamaan niitä. Aika häijyn näköinen rosvolintu tässä kuvassa. Aluksi...