Taskut täynnä

Menin tässä jokin aika sitten eräälle suolammelle, ja oikein ihmettelin että mites kaikki sudenkorennot lentelivät siellä niin oudosti. Ihan niin kuin ne olisivat räpytelleet siipiään tavallista kömpelömmin ja hitaammin. Hieman kuljettuani rantaa pitkin minulle valkeni erikoisen lennon syy: korennot olivat juuri joukolla kömpineet ulos koteloistaan, ja kokeilivat nyt hieman haparoiden uusia siipiään. Upouusia siipiä kuivattelemassa. Yhden korennon ensilennon pääsin siinä näkemäänkin. Se oli juuri kuivatellut säihkyvät siipensä ja räpytteli keikkuen kolmen metrin päähän. Eihän se mikään pitkä lento ollut, mutta lento kuitenkin. Ja ei siinä varmaan kauaa mene, kun tuokin korento kiitää ilmojen halki mestarilentäjänä ;) Tämä lentäjä taisi olla jo vanha konkari. Olisi pitänyt ottaa enemmänkin kuvia korennoista, mutta olin tuolloin kuvailemassa pääasiassa suon kasveja. Liian paljon kaikkea kaunista ja mielenkiintoista noilla suolammilla! ...

Kun minua ja siskoani pyydettiin talon-ja lehmänvahdiksi tämän viikon ajaksi, ei siinä tarvinnut kauaa miettiä mitä vastaisi. Nuo lomalle lähteneet sukulaisemme nimittäin kasvattavat ylämaankarjaa eli "haikkuja" (englanniksi Highland Cattle), ja noita suloisia karvaturreja kävi varsin mielellään katsomassa ja rapsuttelemassa kerran päivässä. Tilalla kävi myös lomittaja, eli meidän tehtävämme karjan suhteen oli varsin helppo: sen kun vain laskettiin, että kaikki olivat tallella ja oikeissa aitauksissaan, ja katsottiin yleisesti että eläimillä oli kaikki hyvin. Kerran oli yksi vasikka karannut aidan väärälle puolelle, mutta muutoin siellä olikin aina kaikki kunnossa. Yks lehmää, kaks lehmää, kolme lehmää... Hmm, yksi hieho puuttuu. Minneköhän se on kadonnut? Ylämaankarja on varmasti kaikille edes jossain määrin tuttu, sen verran mieleenpainuvia ja ihastuttavia nuo eläimet ovat ulkonäöltään. Kyseessähän on skotlantilainen naudan alkuperäisrotu, jota...

Nyt pieni jäätelövinkki kaikille Ben&Jerry's:in ystäville: miten tavallisesta pakettijäätelöstä saa helposti tuunattua ihanaa jenkkijäätelöä. Aika simppelihän tämä niksi on, mutta jaetaanpa se nyt täällä kuitenkin kun eivät varmaankaan kaikki ole keksineet kokeilla :) Idea tähän niksiin tuli tietenkin Amerikasta, jossa kävin siskoni ja serkkuni kanssa muutamia vuosia sitten. Pysähdyimme shoppailun lomassa ostamaan jäätelöpallot jostain jätskikahvilasta, jossa oli makuina brownieta, synttärikakkua ja vaikka mitä herkullista. Tavallisesta poiketen tuolla tarjoilija ei kuitenkaan kauhaissut valmista jäätelöä suoraan pakastealtaasta, vaan otti hieman lämmitetylle alustalle jäätelöä, brownien ja keksimurskaa, ja sekoitti kaiken kahdella kauhalla. Lopuksi jäätelöön lisättiin vielä sekaan kastiketta ja nonparelleja. Menihän siinä enemmän aikaa kuin muilla jätskikioskeilla, mutta yhdessä tuumin todettiin että jäätelö oli ehkä parasta mitä oltiin koskaan syöty. Tuon jälkeen o...

Kävin vähän kuvailemassa neidonkorentoja lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevalla joella. Siellä niitä taas lenteli runsain määrin tänäkin kesänä, kauniina ja hohtavina kuin joen pienet keijukaiset. Korentoja näkyi joella monta kymmentä. Neidonkorennot näyttävät yhdistelmältä perhosta ja korentoa: värilliset siivet ja lepattava lentotapa ovat kuin perhosella, kun taas säihke ja vartalo kuuluvat korennoille. Ehkä juuri se tekeekin niistä niin erityisen kauniita. Niissä yhdistyvät sekä perhosten että korentojen parhaat puolet. Koiraskorennon väritys on yleensä sähkönsininen, joskus hieman tummempi tai smaragdimainen yksilöstä ja valosta riippuen. Auringonvalossa neidonkorennot suorastaan loistavat upeaa sineä.  Naaras taas on väriltään paljon vaatimattomampi. Sen vartalo on vihertävä, mutta siivet ovat tummat ja pienten valesiipitäplien koristamat. Naaraita ei ollutkaan yhtä helppo bongata joelta kuin koiraita, varsinkin kun sinisinä hohtavat korennot var...