Ötökkä kuin suoraan ulkoavaruudesta

Toukohärkä. Siinä vasta kummallinen nimi koppakuoriaiselle. Vaikka toisaalta, kummallinen se on tämä hyönteinenkin, eli eipä sille mikään tavallisempi nimi varmaan sopisikaan. 

Ensimmäisen kerran kohtasin toukohärän pari vuotta sitten. Se oli valtava ja muhkea, vähintään neljä senttimetriä pitkä, ja kaikin puolin kummallisen näköinen. Itse en sitä tunnistanut, mutta kovakuoriaisia nuorena kerännyt isäni muisti toukohärän jostain hyönteiskirjastaan. 

Toukohärkä on ulkomuodoltaan melko hurja, ja se on oikeastikin vähän "pahis". Sen toukat nimittäin kiipeävät kukkaan ja matkustavat sieltä erakkomehiläisten mukana mehiläispesiin, joissa ne syövät munia, toukkia ja hunajaa. Se on siis tärkeän pölyttäjän ja siten "hyviksenä" pidetyn hyönteislajin loinen. 

Toukohärkä kaivamassa kuoppaa munilleen. Tämä yksilö oli kooltaan pienempi kuin muut näkemäni toukohärät, "vain" 3 cm pitkä

No, luontohan ei kuitenkaan luokittele eläimiä hyviksiin ja pahiksiin, vaan niillä on kaikilla paikkansa tässä maailmassa. Eli ei pidä huolestua, jos pihastaan löytää toukohärän, päinvastoin. Toukohärkä on nimittäin taantunut Suomessa kenties kukkaniittyjen vähenemisen ja liikenteen lisääntymisen seurauksena, eikä se ole tänä päivänä mikään kovin yleinen tuttavuus. 

Erityisesti isotoukohärkä on hyvin harvinainen ja suojeltava laji, mutta ilmeisesti nämä meidän mökkialueemme koppikset ovat niitä yleisempiä sinitoukohärkiä. Molemmat toukohärät ovat kuitenkin hyvin samannäköisiä ja vaikeasti erotettavissa toisistaan, joten kaikista kuvien kovakuoriaisista en ole täysin varma, onko kyseessä sinitoukohärkä.

Varmimmin iso-ja sinitoukohärän erottaa toisistaan ruumiin keskiosan takareunasta, joka on sinitoukohärällä hieman kolmiomainen ja isotoukohärällä suorempi. Isotoukohärkä saattaa olla myös kooltaan suurempi, ja siinä on hieman vähemmän sinihohtoisuutta kuin sinitoukohärässä. 

Ja jos puhuutaan toukohärän pahismaisista ominaisuuksista, niin täytyy mainita vielä hyönteisen myrkyllisyys. Toukohärkä erittää häirittynä jalkojensa nivelistä kantaridiini-myrkkyä, joka voi aiheuttaa iholle rakkuloita. Tähän koppikseen ei siis tule koskea.

Sinitoukohärkiä elää miltei koko Suomessa, joten kannattaa painaa otuksen nimi mieleen, jos vaikka tulee joskus vastaan (mikäli kyseessä ei siis ole jo vanha tuttu). Toukohärkiä voi löytää avoimilta ja aurinkoisilta paikoilta kuten niityiltä, tienpientareilta ja hakkuuakoilta. Niitä näkee keväisin ja alkukesästä, kuten lajin nimestäkin voi päätellä. Mutta mistähän se härkä on oikein nimeen päätynyt? 

Uljas ja mahtava kuin härkä? Vai onko toukohärkä saanut nimesä komeiden tuntosarviensa perusteella? Tai kenties niitä on näkynyt ennen erityisesti laitumilla?

Toukohärkiä en kuvaisi kauniiksi olioiksi, mutta on niitä silti kiehtovaa katsella. Ne ovat vain jotenkin niin eriskummallisia. Scifi-leffojen tekijät voisivatkin saada inspiraatiota näistä kuoriaisista...

"Alien"

Lue lisää toukohärästä:
http://forest.uef.fi/~pmartik/pages/kuoriaiset_meloidae.html
Kateissa ollut kovakuoriainen tekee paluuta Suomeen - Yle