Taskut täynnä

Puinen viitta osoittaa pienelle, heinittyneelle parkkipaikalle. Olemme vähällä ajaa risteyksestä ohi, niin huonosti sekä viitta, sen teksti että itse risteys erottuvat ympäristöstään. Parkkipaikalla kiveä vasten on asetettu nojaamaan kyltti, jossa on käsin kirjoitettu teksti "kalliot" ja eteenpäin osoittava nuoli. Ei heti uskoisi, että tästä lähtee polku Fennoskandian suurimmalle kalliomaalausseinämälle. Saraakallio löydettiin virallisesti 70-luvulla, mutta maalaukset olivat toki olleet paikallisten tiedossa jo tätä ennen. Tuolloin raivattiin parkkipaikka tien varteen, kallioille merkittiin polku ja paikalle tuotiin maalauksista kertova info-taulu. Alkuinnostuksen laannuttua Saraakallio painui kuitenkin unohduksiin. Info-taulukin lahosi ja vietiin lopulta pois.  Seuraamme merkittyä polkua ja saavumme Saraakallion laelle. Reittimerkit päättyvät, ja eri suuntiin lähtee epämääräisiä pieniä polkuja. Kalliomaalaukset sijaitsevat epäilemättä jossakin tämän jyrkänteen ala...

Kalliomaalaukset ovat jo itsessään mielenkiintoisia, mutta myös niiden ympäristöt ovat mielestäni äärimmäisen kiehtovia. Maalaukset  sijaitsevat yleensä jylhissä kallioissa veden äärellä, paikoissa, jotka ovat olleet muinaisille ihmisille pyhiä. Ja jotenkin sen pyhyyden ja voiman pystyy aistimaan vielä tänäkin päivänä.  Pyhänpään maalaukset olivat siskoni selän takana kallioseinässä, joka ei näy kuvassa. Pyhänpään kalliomaalaukset sijaitsevat linnuntietä melko lähellä mökkiämme, mutta välissä on tuo pieni lätäkkö nimeltä Päijänne, mikä pidensi matkaamme reilusti. Kyseessä ei ole mikään tunnettu kohde eikä maalauksille vie edes polkua, mutta kun se kerran tuossa melko lähellä oli, päätimme kiertää Päijänteen toiselle puolelle sitä katsomaan. Itse kalliomaalaus oli hyvin himmeä, ja käsittelemättömissä kuvissa niitä ei juuri edes erottanut. Silmä kuitenkin näkee maalaukset kameraa paremmin, ja paikan päällä kuvat olivat haaleudestaan huolimatta ihan hyvin hahmote...

Kerran, kauan sitten, muinainen kulkija pysähtyi erään saaren edustalle ja maalasi rantakallioon kolme hirveä. Oliko kulkija pyyntionnea tavoitteleva metsästäjä vai ihan oikea shamaani, sitä emme tiedä, mutta todennäköisesti maalaukset eivät olleet pelkkää taidetta. Ne liittyivät johonkin tärkeään taikarituaaliin. Vuosituhansia myöhemmin matkasimme tuohon samaiseen saareen, joka tunnetaan nykyään nimellä Avosaari. Sinne ei ole mökiltämme matkaa kuin kymmenisen kilometriä, mutta jostain syystä emme olleet käyneet siellä aikaisemmin. Tosin täytyy sanoa, ettei Luhangan Avosaari ole mikään mainostettu turistikohde, vaan veljeni huomasi kalliomaalaukset vasta jokunen vuosi sitten tutkiessaan lähialueen karttaa. Lisäksi maalaukset sijaitsevat Päijänteellä saaressa, joten paikalle pääsyyn vaaditaan joko hyvät jääkelit tai vene.  En ollut koskaan ennen nähnyt kalliomaalauksia, ja mielikuvani oli, että ne olivat haaleita ja hankalasti hahmotettavissa. Netissä moni Avosaarta tunn...