Ei ihan peruslumiukkoja

 Lumitaide on hetkellistä. Se kestää päivän, viikon tai kuukauden... Vain niin kauan kuin luonto haluaa. Viimeistään kevättalven koittaessa veistos menettää muotonsa ja katoaa lopulta taivaan tuuliin ja maan puroihin. Toisaalta se on surullista, mutta siinä on myös jotain viehättävää. On jotenkin mahtavaa katsella kättensä töitä, tietäen, että kohta siitä ei ole jäljellä enää mitään. Sitä täytyy ihailla täysin siemauksin tässä ja nyt. Ja onneksi on sentään olemassa kamerat, joilla saa muistoksi kuvia tuosta hetkellisestä taiteesta.

Lumiveistosten teko on minulle lähes jokatalvinen harrastus, ja vuosien saatossa lapsuuden lumiukot ovat kehittyneet hieman monimutkaisemmiksi hahmoiksi. Tässä siis parhaimmat lumitekeleeni vuosien varrelta. 

Vapaudenpatsas vuosien takaa.

Milou - tuttu kaveri kaikille Tinttejä lukeneille.

Milou

Tämän kammotuksen teimme kerran veljeni kanssa äitiä säikäyttämään...

Lumihirvi

Lumiukon kaukainen sukulainen. 

Ja viimeisinä kaksi suosikkiani. Pidän näistä lumitaideteoksista ennen kaikkea siksi, että luonto lisäsi poikkeuksellisen kauniit kehykset veistoksillemme. Lumihahmo ja sen ympäristö muodostivat näin ehjän kokonaisuuden, tehden veistoksesta vaikuttavamman ja aidomman oloisen. Molemmat näistä olen tehnyt yhdessä siskoni kanssa, joten ehkäpä silläkin on ollut vaikutusta, että olemme yhdistäneet ideamme ja taitomme näitä tehdessä.

Jäärouvan teimme viime viikonloppuna, kun inspiroiduimme luontoretkellä Kelperin jääseinämän kauneudesta. Idea ja toteutus syntyivät aika lennosta ja ilman sen kummempia välineitä, mutta onneksi lähiympäristöstä löytyi tarpeeksi jäätä, jonka sai väännettyä irti ihan käsivoimin. Jäinen mekko lohkesi oikeaan muotoonsa ikään kuin itsestään, ja koristekuviotkin siinä oli jo valmiiksi sisällä. Luonto oli meille suotuisa tämän lumiveistoksen teossa. 

Alkaa jäärouvan valtakausi olla jo päättymässä.

Toinen suosikkini on miekkavalas parin vuoden takaa. Tässäkin luonto tarjosi meille auttavan kätensä, ja nosti vettä jään päälle valaan ympärille. Lopputulos oli upeampi kuin olimme osanneet arvatakaan.

Lumimiekkavalas on värjätty tummaksi hiilellä.