Kummallisen pörriäisen arvoitus

Jos tämä laji ei ole sinulle vielä tuttu ja liikut paljon metsässä, suosittelen lukemaan kirjoitukseni loppuun asti. Kyseessä on nimittäin Suomen inhat ötökät- kerhon vähemmän tunnettu jäsen, jota nyt ei tietenkään kannata pelätä, mutta jonka olemassaolosta on ihan hyvä olla tietoinen. Valitettavasti en kuitenkaan kirjoituksen "draaman kaaren" vuoksi halua paljastaa lajia aivan tässä alussa, pahoittelut siitä kaikille kärsimättömille! 

Ensimmäisen kerran törmäsin tähän pörriäiseen venereissulla mökillä. Se lensi luoksemme rannalta hitaasti surrutellen, kiersi meidät ympäri ja istahti sitten katsomaan meitä veneen laidalta. Se oli kuin suuri kimalainen, jolla oli kärpäsen silmät ja siivet, joten oletin sen olevan jokin harmiton kukkakärpänen, kuten kimalaisvieras. Ötökkä piti meille seuraa koko kalareissun ajan. Välillä se poikkesi rannalle, mutta palasi pian istumaan veneen reunalle tai vavan päälle. Kun se oli tarpeeksi pitkään tuijotellut minua suurilla pyöreillä silmillään, aloin pitää sitä oikein sympaattisena otuksena. Todellinen veneilijän kaveri, ajattelin. 

Miten mikään näin suloinen voisi olla vaarallinen?

Sen jälkeen olen törmännyt tähän kaveriin muutamaan otteeseen, ja aina se on käyttäytynyt yhtä omituisesti. Se on seuraillut venettämme myöhemminkin ja pari kertaa se on lyöttäytynyt seuraamme metsäkävelyllä. Silloin se on usein istahtanut hetkeksi takin hihalle, kadonnut omille teilleen ja pienen kävelymatkan jälkeen olemme huomanneet, että siinähän se taas tuijottaa meitä jonkin kiven päältä. Mitähän ihmettä sen päässä oikein liikkuu, pohdimme usein pörriäisen katsellessa meitä pitkään ja hartaasti.

"Kukkuu!"

Tänä kesänä aloin selvitellä kummallisen pörriäisen arvoitusta tarkemmin. Pitkällisen googlailun jälkeen onnistuinkin löytämään ötökkäämme sopivan lajin ja tuijottelevan "retkikaverimme" arvoitus ratkesi. Se ei todellakaan ollut mikään ihastuttava kukkakärpänen.

Kyseessä olikin hirvennenäsaivartaja, joka on hirven nenän limakalvoilla loisiva kiiliäislaji. Googlaamalla tämän otuksen saa tulokseksi iltapäivälehtien kohuotsikoita: "Varo isoa kärpästä Suomen metsissä...", "Tämä on harvinaisen vastenmielinen ötökkä...", "Vaaniiko marjametsällä vaara?". Näitä otsikoita klikkaamalla pääsee lukemaan inhottavia tarinoita siitä, miten hirvennenäsaivartaja oli luullut ruotsalaisnaista hirveksi ja ruiskauttanut toukkansa lennosta tämän silmiin. Ilmeisesti samanlaisia tapauksia on Suomessakin joskus sattunut. 

Niin muuttui suloinen pörriäinen hauskasta eräkaverista vastenmieliseksi väijyjäksi. Aivan kuin ei Suomessa olisi jo muutenkin inhottavia hyönteislajeja ihan tarpeeksi! Täytyykin vastedes huitaista hirvenenäsaivartajat heti matkoihinsa, jos tulevat tuijottelemaan syvälle silmiin, eikä kumartua vain lähemmäs ottamaan niistä kuvia. Äärimmäisen harvinaistahan tuo on, että ne erehtyisivät  isäntäeläimestä, mutta pienillä piikeillä kohteeseen tarttuva toukkajoukko kuulostaa sen verran ikävältä, etten niitä todellakaan omiin silmiini halua. Kohtalokasta tuhoa eivät hirvennenäsaivartajat onneksi saa aikaan, mutta epämiellyttävä olo ja lääkärireissu siinä olisi edessä, jos sattuisi tämä kärpänen roiskaisemaan toukkia silmiin tai nenään. 

Mutta selvisipä ainakin se, että mitä nämä pörriäiset ajattelivat meitä tuijotellessaan: Onkohan tuo hirvi?

"Onkohan tuo hirvi?"