Kurpitsalyhtyjä



Kauan sitten eli Irlannissa kurja ja viheliäinen mies nimeltä Stingy Jack. Jack oli aikamoinen keppostelija, ja tarinan mukaan hän pääsi kerran jekuttamaan jopa paholaista itseään. Jack istui pubissa iltaa pirun kanssa, eikä saitana miehenä halunnut maksaa juomistaan. Niinpä hän keksi pyytää paholaista muuttumaan kolikoksi. Pirun muutettua muotoaan Jack kuitenkin laittoi tämän taskuunsa hopearistin viereen, jolloin piru ei pystynyt enää muuttumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Ovela Jack laittoi pirun lupaamaan, ettei tämä tulisi hakemaan hänen sieluaan kuoleman jälkeen. Paholaisen tehtyä lupauksen päästi Jack tämän pois taskustaan. 

Mutta kun Jack sitten kuoli vuosien kuluttua, ei Pyhä Pietari päästänytkään tätä ilkeää ja kurjaa miestä Taivaaseen. Jack meni Helvetin porteille, mutta piru ei päästänyt häntä sinnekään tekemänsä lupauksen vuoksi. Niinpä Jack päätyi vaeltamaan maailmojen väliseen pimeyteen ikuisiksi ajoiksi, kuulumatta oikein minnekään. Paholainen heitti kuitenkin vanhalle juomakaverilleen Helvetistä hehkuvan hiilen, jonka Jack laittoi kaivertamansa nauriin sisään, valaisemaan pimeää tietään. Siitä lähtien hänet on tunnettu nimellä Jack O'Lantern, Jack of the Lantern.

Näin siis saivat legendan mukaan alkunsa Jack O'Lanternit. Irlantilaiset kaiversivat nauriita ja muita juureksia "Pyhäinaattona" (Hallow's Eve) pitääkseen Stingy Jackin ja muut ilkeät henget loitolla. Perinteen kulkeuduttua Amerikkaan nauriit vaihtuivat kuitenkin isommiksi ja helpommin kaiverrettaviksi kurpitsoiksi, ja nykyaikainen Halloween-juhla sai pikku hiljaa lopullisen (tai amerikkalaisen) muotonsa.


Ensimmäinen kurpitsalyhtyni muutaman vuoden takaa, sekä vesimelonista kaiverrettu Wilson-pallo (Cast Away-elokuvasta)



Kurpitsalyhtyjen kaiverrus on viime aikoina kasvattanut suosiotaan myös Suomessa, ja itsekin olen aika lailla innostunut tästä Halloween-perinteestä. Tänä vuonna päätin kaivertaa Suomi 100 -hengessä jotain suomalaista, joten kurpitsaan päätyi kuva kansalliseläimestämme karhusta, joka vanhan uskomuksen mukaan oli myös esi-isämme. Karhun uskottiin olevan kotoisin taivaan tähdistä, joten kaiversin kurpitsan toiselle puolelle vielä karhun tähdistön, joka heijastuu kurpitsasta takaseinään.


Tämä kuva on itse asiassa peilattu, sillä kaiversin karhun tähtikuvion väärin päin... (olisi pitänyt tehdä peilikuva, jotta se heijastuisi seinälle oikein). Jälkikäteen luin vielä karhumyyteistä tarkemmin, ja ilmeisesti suomalaiset uskoivat karhun olevan kotoisin Otavasta (joka on osa karhun tähtikuviota), eli pelkkä Otavakin olisi tuohon riittänyt... Muistin tuon osan karhumyytistä siis hieman väärin kaiverrusta tehdessäni.



Tältä kurpitsa näyttää "päivänvalossa". Mukavaa vaihtelua lyhtyyn saa, kun leikkaa osan kuvioista läpi asti ja osan vain hedelmälihaan asti.



Karhusta tuli ihan hyvä, mutta jostain syystä lopputulos ei toiminut  kurpitsalla ihan samalla tavalla kuin mitä olin suunnitellut paperille. Jokin tässä jäi siis vähän kaihertamaan tällaisen perfektionistin mieltä.

Siskoni kaiversi tänä vuonna upean lapinpöllön, joka sekin sopi hienosti tähän Suomi 100 -teemaan. Veli taas taiteili kurpitsaansa Darth Vaderin.


Siskon lapinpöllö.

Veljen Darth Vader

Aiempina vuosina olen käyttänyt kaivertamiseen ihan perus keittiöveitsiä, mutta tällä kertaa käytössämme oli sellainen kaiverrus-setti, joka helpotti hommaa huomattavasti. Sitähän voisi sitten ensi kerralla suunnitella jotain vieläkin monimutkaisempaa, kun se kerran näin helposti sujui näillä välineillä!


Viime vuoden huuhkaja-kurpitsani.

Irvikissa (Liisa ihmemaassa-tarinasta) sopii kurpitsaan vallan mainiosti! Tämän voisin kaivertaa joku vuosi uudestaankin, niin hauska oli tämä pimeyden keskellä hymyilevä kissanpää. 



Kommentit

  1. Olipa mielenkiintoista lukea ja tietää ensi kertaa, mistä tämä kurpitsankoverrus perinne juontaa juurensa.
    Todella hienoja juttuja olettekin perheessänne kovertaneet.
    Karhu on minulle hyvin tärkeä eläin.Se ilmestyy kovin usein uniinikin.
    Omiksi suosikeikseni näistä valikoituivatkin karhu ja tuo huuhkaja.
    Kiitos hienosta ideasta, että kaikkea muutakin voisi sen perinteisen harvahammasnaaman lisäksi tehdä.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kurpitsaan voi tosiaan kaivertaa vaikka mitä!

      Poista
  2. Haha, onpa mainioita! :) Tykkään etenkin lapinpöllöstä. <3 Meilläkin kaiverretaan kekrijuhliin aika usein kurpitsalyhtyjä koristeeksi, vaikken olekaan mikään jenkkiläisen halloweenin suurin fani, eivätkä Jack O'Lanternin tyyppiset pirulegendatkaan oikein kolahda. Kurpitsan kaivertaminen on sen verran hauskaa, ettei haittaa ollenkaan, mistä tapa on lähtöisin. :D

    viikarivartti.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kurpitsan kaivertaminen on niin mukavaa että sen tavan voi lainata jenkeiltä vaikkei muuten amerikkalaisesta Halloweenista pitäisikään.

      Poista
  3. Wau..mitä taideteoksia, on kyllä upeita!! Mukavaa marraskuuta❤

    VastaaPoista
  4. Mainioita! En erikoisemmin ole piitannut kurpitsalyhdyistä, mutta nämä nähdessäni muutan kyllä mieleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kurpitsaan voi kaivertaa muutakin kuin sen ilkeän irvinaaman :)

      Poista
  5. Upeita lyhtyjä! Varsinkin karhu ja huuhkaja. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...